Talven toimivuus

Pitkästä aikaa. Enkö ole syyskuun jälkeen ilahtunut mistään? Tokitoki. Bloginkirjoitusvire vain ollut hukassa. 

Mutta nyt kun olen sairaslomalla, minulla on enemmän aikaa ilahtumiseen. Ja tänään ilahduin kovasti facebook-kaverin seinäkirjoituksesta, jonka mukaan 'talvi yllättää toimivuudellaan'. Kyseinen puppulause  toimi, koska se lennätti ajatukseni irti arkisesta kehästä, 

Kuvassa talven yllättämä koira ja poika.
Molemmat selvästi  ällistyneinä.

Ja tässä kuvassa talven yllättämät turistit. Vai
kantakaupunkilaiset? voihan se niinkin olla.
Eräänä talvisen rauhallisena sunnuntai-aamuna.

Mutta siis kuvanäytteissä tuli käsiteltyä vain sanapari talvi yllättää. Vaikka varsinainen riemastumisen aihe minulle oli tuo kolmas sana toimivuudellaan. Jos ei hiihtoon hurahtaneita lasketa niin yleensä kuulen jatkuvaa marinaa, että mikään (eli auto- tai junaliikenne) ei talvella toimi ja kaikki on hankalaa (liikenne ja liikkuminen). Vaikka talvi juuri pakottaa/saa ihmiset ja monet eläimetkin toimimaan. Kehittämään energiaa ja lämpöä.  Keräämään ruokaa. Hankkimaan vaatteita ja lapioita ja pulkkia ja lampaantaljoja. Rakentamaan lumilinnoja, lumiluolia, lumilabyrintteja ja lumiveistoksia. Tekemään lumitöitä ja peuhaamaan lumessa. Auttamaan naapureita. Laskemaan mäkeä. Nostamaan katseensa kohti ylhäältä leijuvia hiutaleita. Ruokkimaan lintuja ja  seuraamaan niitä kun tulevat syömään. Jotkut pakenemaan etelään. Ja talvi mahdollistaa leijanlennätyksen ja leijahiihdon jäällä. Matkaluistelun ja uudet liikkumisreitit jääteitä pitkin. Ja toisaalta lämmöstä, sisäilystä, tulesta, valosta nauttimisen ihan eri tavalla kuin kesällä! Käpertymisen tai uppoutumisen itsetutkiskeluun, musiikkiin, nettiin, taiteeseen tai telkkariin, seksiin, makuihin, lukemiseen, sisäilyyn ja sisustamiseen. Ja lumessa juoksemisen ilkosillaan, lumikylvyt ja avantouinnin!